Soita Paranoid! Kitaransoiton alkeet pähkinänkuoressa

Termit kuntoon

Skeba, keppi, skitta, kirves, kuusikielinen, sähkis, akkari, naikkari, telkänpönttö, lankku, hevisuunnikas, guitar, geetar, axe tai ihan vaan kitara. Mitä sitten edellä mainituista haluatkaan oppia skulaamaan, rämpyttämään, tiluttamaan, harjaamaan, nypläämään tai soittamaan, ovat kitaransoiton alkeet erinomainen, ellei jopa paras paikka aloittaa.

''Haluaisin soittaa tätä kappaletta, mutta se on kai aika vaikea.''

Ei hätää, vaikka näitä monesti alkeisoppilaiden kanssa puidaankin! Kitaralla onnistuu kaikki ja kaikki alkaa alkeista. Jos kappaleessa on melodiaa, harmoniaa tai rytmiä, sen voi sovittaa ja soittaa kitaralla. Jos kappale taas toisaalta on aluksi liian vaikea oppilaan tasoon nähden, niin ammattitaitoinen pedagogi osaa sovittaa sen sopivalle tasolle sekä antaa hyviä harjoituksia ja vinkkejä, joilla edetään kohti lopullista versiota. On hyvä muistaa, että maailman tunnetuimmatkin kitarasankarit ja –sankarittaret ovat joskus ottaneet kitaran syliin ihan miten sattuu ja olleet alkeisoppilaita.

Kitaransoiton alkeet ovat tärkeät opetella hyvän opettajan johdolla, jotta voidaan välttää esimerkiksi huonot soittoasennot sekä luulot siitä, että jokin olisi mahdotonta. Eli pyritään saamaan harrastus heti oikeille raiteille ja luomaan muutenkin positiivinen musiikkisuhde, joka kestää läpi koko elämän.

Kitara on maailman paras soitin! T. Demon kitaraopet

Kitara on Suomessa pianon ohella suosituin soitin musiikin harrastuksessa, eikä suotta. Kitara taipuu ilmaisuvoimansa puolesta helposti sekä säestykseen, että solistiseen soittoon. (Kitara taipuu helposti myös ilmankosteuden vaikutuksesta, niin muistetaan pitää talviaikaan kostuttimet mukana!) Se on muotonsa ja kokonsa puolesta helposti liikuteltavissa sekä pienen/säädeltävän äänenvoimakkuutensa ansiosta perhe- ja naapuriystävällinen valinta kotiharjoittelun näkökulmasta. Koirasikin saattaa löytää lauluäänensä uuden harrastuksesi myötä. (Huom! Demo ei vielä tarjoa Kitara & koira -soittotunteja.)

Mitä kitaransoiton alkeet sitten konkreettisesti sisältävät

Demon opettajat kysyvät aina oppilailta heidän musiikkimieltymyksistään. Tämä siksi, että lempibiisin ympärillä on helppo harjoitella soittoteknisiä asioita ja mikä parasta, päästä saman tien soittamaan oikeaa musiikkia. Siinä missä yksityistunneilla voidaan keskittyä pelkästään yhden oppilaan mielimusiikkiin, ehditään pienryhmätunneillakin toteuttaa jokaisen osallistujan toiveita. Musiikkimakujen avulla ryhmätunneilta voi myös löytää uusia kavereita ja toisaalta oppia sietämään toisten biisivalintoja. Opettaja tietenkin työntää vielä oman lusikkansa soppaan omilla yleissivistävillä kuunteluehdotuksillaan.

Tunneilla haetaan hyvää soittoasentoa, jossa molemmilla käsillä on helppo toimia. Aluksi näköyhteys otelaudalle ja komppikäteen on yleensä tarpeen, jolloin tehdään hieman kompromisseja asennon suhteen. Plektralla eli soittolehdellä soittaminen on yleisin tapa kitaroida ns. rytmimusiikkia, mutta mm. Dire Straitsin Mark Knopfler on hyvä esimerkki sormilla soittamisesta. Kitaran viritys on paras opetella itse heti alkuun joko klipsivirittimen tai mobiilisovelluksen avulla. Samalla vaivalla oppii nopeasti normaalivireisen kitaran avoimien kielien nimet ja tottuu rohkeasti käsittelemään kitaran säätimiä.

Nuottiviivasto vai tabit

Kitaraosuuksia opetellaan usein sointumerkeistä ja –laatikoista sekä tabeista eli tabulatuureista, jotka kertovat yksityiskohtaisesti mistä kohtaa otelautaa ja mitä kieltä pitää painaa. Nuotteja ei ole pakollista opetella voidakseen soittaa musiikkia, mutta toki musiikin teoriaa opetellaan käytännöllisten soittoharjoitteiden lomassa. Sävelten nimet otelaudalla alkavat tulla tutuiksi käytännön soittoharjoitteiden kautta. Opetellaan siis termistöä käytännönläheisesti sitä mukaa, kun sitä tarvitaan.

Aluksi on hyödyllistä opetella muutama sointuote joko kokonaisena tai kolmen ohuimman kielen otteena. Niillä pääsee säestämään vaikka mitä biisejä, koska moni popkappale on soitettavissa samoilla 4–5 soinnulla muutettaessa se sopivaan sävellajiin. Sormi- ja plektranäppäryyden harjoittamiseksi voidaan valita jokin tuttu pieni melodian pätkä ja/tai jokin otelaudalta visuaalisesti helposti hahmotettava sormiharjoitus. Rokkareille ja hevareille hyvinä harjoituksina toimii yleensä lempibiisien riffit pilkottuna pieniin pätkiin ja tarpeen mukaan hidastettuina. Kaikessa harjoittelussa on hyvä opetella käyttämään metronomia, joka tarjoilee armottoman tasaisen pulssin soittajalle. Näin musisoinnista saadaan rytmisesti tarkkaa ja tasaista ja yhteissoittotaidot kehittyvät.

Yksin vai yhdessä

Kitara on yleensä yhtye- eli bändisoitin, jolloin on tehokasta jo harjoittelussa panostaa yhteissoittoon ja äänitteen mukana soittamiseen. Yksityistunneilla nämä onnistuvat opettajan kanssa duona sekä konserttitilanteissa kun taas pienryhmätunneilla oikeastaan kaikki harjoittelu on yhteissoittoa. Ryhmätunneilla soittajille voidaan myös jakaa samasta kappaleesta erilaisia rooleja, jolloin kitarayhtyeen kokonaissointi on täyteläisempi ja kaikille löytyy sopivan haastavaa soitettavaa. Kitaransoiton alkeet voidaan omaksua ryhmän sisällä tapahtuvan vertaisoppimisen kautta entistäkin nopeammin, kun kaikki ovat suunnilleen saman ikäisiä ja lähtötasoltaan alkutekijöissään.

Kertauksena vielä

  1. Soittoasento: koko vartalo ja kädet erikseen
  2. Viritys: sävelten nimiä ja kitaran käsittelyä
  3. Muutama sointuote: sointulaatikot
  4. Motoriset harjoitteet molemmille käsille: tabulatuurit
  5. Rytmin hallinta: metronomi ja yhteissoitto

Mitä kitaralla yleensä soitetaan

Kitaralla soitetaan pitkiä sooloja vuorenhuipulla jalka monitorilla tuulen tuivertaessa hiuksiin. Näiden soolojen lomassa laskeudutaan mm. säestämään laulajaa ja olemaan osa bändin komppiryhmää.

Rytmimusiikin kentällä kitaran säestys ja solistinen soitto useimmiten tehdään erikseen, kun taas pianolla on luontevampaa tehdä molempia samaan aikaan. Kitaralle on ominaista saada säestämisestä hyvin monipuolista ja rytmikästä, kun toinen käsi on kokonaan varattu rytmin ylläpitämiselle. Solistisena soittimena kitara on erittäin ilmaisuvoimainen, koska sillä voi jäljitellä ihmisäänelle ominaisia piirteitä kuten vibratoa, liu’utuksia ja dynamiikkaa.

Improvisointielementtikin on hyvä ottaa jo alkeisopetuksessa huomioon, jotta siihen tottuu. Improvisointi itsessään on hyvin antoisa musiikin ilmiö, eikä kitaran kohdalla ole poikkeusta. On hyvä totuttaa soittajanalku improvisoimaan ja luomaan omaa jo muutamalla sävelellä täysin vapaasti, jotta kynnys improvisoinnille taitojen karttuessa ei kasva liian suureksi. Paras päivä aloittaa kitaransoitto ja improvisointi oli eilen, toiseksi paras on tänään.

Tä tä tää, tä tä tä tää ja niin edelleen

Maailma on aina valmis kuulemaan sinunkin versiosi Smoke on the Waterista. Nettisivuiltamme löydät Demon opetuspisteet, missä meidän ammattitaitoiset kitaraopettajamme auttavat sinut alkuun ja vaikka kuinka pitkälle. Kummelin Ympäristöruudun Jaakko Parantaista mukaillen: Kitaraa pitää soittaa, koska kitara tykkää siitä, että sitä soitetaan.

English Info

English