Kitaratunneilla opetellaan tietenkin soittamaan, mutta moni harrastuksen aloittava saattaa yllättyä siitä, miten monipuolisesti kaikkea tunti voi sisältää. Useimmiten oppilas soittaa opettajan kanssa yhdessä ja välillä tarkastellaan oppilaan itsenäistä soittoa. Pääsääntöisesti tunnilla opetellaan soittamaan kokonaisia, esityskelpoisia kappaleita.
Kappale on musiikin perusyksikkö ja tekniset harjoitukset tähtäävät aina siihen, että kappaleiden soittaminen on mukavaa ja vaivatonta. Kitaransoiton opetus on myös muusikkouden kehittämistä yleisellä tasolla, eli oppilas oppii hahmottamaan ja ymmärtämään musiikkia kokonaisvaltaisesti, eikä ainoastaan oman soittimensa kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tunneilla myös lauletaan, puhutaan, ratkaistaan ongelmia, tehdään kehorytmiikkaa, kuunnellaan musiikkia ja tutkitaan omia fiiliksiä.
Tunneilla opetellaan myös opettelemaan. Toisin sanoen, sekä oppilas että opettaja tutkivat yhdessä, miten oppilas oppii parhaiten ja opettajan tehtävänä on neuvoa, mitä asioita tekemällä saa parhaimmat tulokset pienimmällä vaivalla.
Vasta-alkajan ensimmäinen tunti
Olen pitänyt sadoille oppilaille heidän elämänsä ensimmäisen kitaratunnin, ja prosessi noudattaa melko täsmällisesti samaa kaavaa. Aluksi tutustumme hieman ja kartoitan oppilaan lempimusiikkia, tavoitteita ja aiempaa historiaa musiikkiharrastuksen parissa. Tämä helpottaa tulevien tuntien suunnittelua. Varmistamme, että oppilaan soitin on vireessä, jonka jälkeen käymme läpi hyvän soittoasennon ja -tekniikan perusperiaatteet.
Soitto aloitetaan usein soittamalla yhtä kieltä tasaisesti rytmissä. Lisäämme vaikeusastetta vähän kerrallaan, esimerkiksi käyttämällä yhtä tai useampaa sormea otelautakädellä. Säestän harjoituksia soinnuilla, jolloin alamme luomaan hyvän kuuloista musiikkia heti ensimmäisestä sävelestä alkaen.
Tekniikkaosuuden jälkeen siirrymme soittamaan vasta-alkajalle sopivaa kappaletta, joka on usein joku tunnettu, muutaman soinnun biisi. Biisi soitetaan usein läpi jo ensimmäisellä tunnilla. Lopuksi annan vinkkejä, mitä harjoituksia tekemällä soitto sujuu entistä vaivattomammin.
Opeteltavien biisien valinta kitaransoiton opetuksessa
Toimivin tuntisisältö löytyy siten, että oppilas kertoo opettajalleen musiikkimaustaan. Tässä vaiheessa ei ole syytä miettiä, miten kappaletta soitetaan kitaralla, onko se helppo tai vaikea, tai sisältääkö kappale kitaraa lainkaan. Kaikki nämä jäävät opettajan harteille, joka osaa valita ja sovittaa biisin oppilaan taitotason mukaisesti.
Mielenkiintoisen tuntisisällön voit varmistaa vaikkapa tekemällä soittolistan, joka sisältää kattavasti mielimusiikkiasi ja josta opettaja voi ammentaa sisältöä koko opetuskautesi ajan.
Teoria, soittotekniikka ja hahmotuskyky
Musiikin teoria on apuväline, joka auttaa musiikillisten ilmiöiden hahmottamista ja niistä keskustelemista. Hahmotuskykyä lisäämällä myös asioiden opettelu ja muistaminen helpottuu, sillä esim. nuottien ja sointulappujen lukeminen vaatii teorian ymmärrystä. Teorian oppii yleensä parhaiten käytännön kautta ja teoriaa onkin syytä harjoitella aiheeseen sopivan biisin kontekstissa.
Sujuva soittotekniikka rakentuu motoristen taitojen lisäksi myös musiikillisen hahmotuskyvyn varaan, joten teorian perusasioiden tunteminen lisää samalla soittotaitoa. Musiikillinen hahmotuskyky on esim. kyky toistaa kuulemiaan rytmejä, pitää tasaista pulssia soiton lomassa, tunnistaa sointujen sävyjä, hahmottaa äänenväriä ja opetella melodioita korvakuulolta. Kaikkia näitä oppilas oppii kitaratunnin lomassa.
Tavoitteet
Suurimmalla osalla oppilaista tavoite on yksinkertaisesti oppia soittamaan. Mitä pidemmälle harrastus etenee, sitä paremmin oppilas myös hahmottaa omat tavoitteensa. Oppilas kenties haluaa oppia improvisoimaan sooloja tai säestää vapaasti omaa lauluaan. Joku oppilas saattaa haluta kehittää yksinomaan musiikin säveltämiseen liittyviä kykyjä, toinen voi tarvita valmennusta musiikkiopiston pääsykokeisiin.
Oli tavoitteesi mitkä tahansa, niistä kannattaa aina kertoa avoimesti opettajallesi, jotta kitaransoiton opetuksen tuntisisältö on mahdollista suunnitella niiden mukaisesti.
Edistyneen soittajan tunti
Pitkään harrastanut soittaja on useimmiten erikoistunut johonkin tiettyyn soitto- ja musiikkityyliin ja haluaa oppia valitsemansa alueen entistä syvällisemmin. Soittoharjoitukset ovat usein vaativampia ja käsiteltävät musiikilliset ilmiöt monimutkaisempia.
Toisinaan hyppäämme mukavuusalueen ulkopuolelle, sillä uudenlaista soitettavaa löytyy rajattomasti ja opettajan tehtävänä on myös rikastaa oppilaan musiikin tuntemusta. Usein kokeneen soittajan tunnilla syntyy myös oivalluksia jonkun perusasian äärellä ja tämän takia soittotekniikan perusteita on hyvä tarkastella, tasaisin väliajoin.
Ryhmätunnit Demossa
Joukossa on voimaa on sanonta, joka pätee myös musiikissa. Parhaimmillaan ryhmätunnilla pääsee harrastamaan musiikkia parhaiden ystävien kanssa ja samalla tutustumaan uusiin harrastajiin. Hyvin sovitettu kappale kitararyhmän soittamana kuulostaa voimakkaalta ja useamman soittajan esityksessä on usein monin verroin tunnetta ja energiaa!
Ryhmätunneilla oppilaita on yleensä 2–5 kerrallaan. Tunnit suunnitellaan ryhmän kokemustaso, ikä ja musiikkimaku huomioiden ja usein eri oppilailla on eri roolit kappaletta soitettaessa. Ryhmätunneilla on todella tärkeää, että sekä opettaja että ryhmän jokainen jäsen osallistuu aktiivisesti hyvän ryhmähengen ja oppimiskokemuksen luomiseen.
Ryhmätunneilla soitetaan sekä yhdessä että erikseen. Uutta biisiä harjoitellessa, tunti alkaa siitä, että opettaja jakaa nuotit ja antaa selkeät ohjeet sekä soittoesimerkin siitä, mitä seuraavaksi harjoitellaan. Tämän jälkeen jokainen voi harjoitella hetken aikaa omatoimisesti ja opettaja kiertää kunkin oppilaan luona antamassa lisäneuvoja. Tässä vaiheessa voi tarpeen tullen kysyä apua myös vierustoverilta. Silloin kun kaikki soittavat yhtäaikaa, voi olla vaikeaa kuulla ja hahmottaa omaa soittoa. Siksi harjoite kerrataan myös siten, että jokainen oppilas soittaa yksi kerrallaan. Tämän jälkeen sama harjoite tehdään yhteissoittona.
Ryhmäopetuksessa yhteissoiton merkitys korostuu, ja usein kappaleen pulssin löytämiseen käytetään yksityistuntia enemmän aikaa. Ryhmätunnilla on tärkeää oppia kuuntelemaan itsepäisesti omaa soittoa silloinkin, kun vierustoveri soittaa toisenlaista linjaa. Taitojen kehittyessä on entistä tärkeämpää opetella kuuntelemaan myös ryhmän soittoa ja sovittaa oma soittotyyli sellaiseksi, että se palvelee koko ryhmää seuraten kappaleen sovituksen dynamiikkaa.
Soittajan asenne
Monella on musiikin harrastamiseen liittyvä harhakäsitys, että soittamaan oppii vain kovasti raatamalla ja ahkeroimalla. Vaikka uuden taidon hankkiminen vaatiikin työtä, sen ei tule tuntua lainkaan vastenmieliseltä. Pääsääntöisesti kaikki arvostetut ja pitkän uran tehneet muusikot ovat lähestyneet tekemistä nautinnon kautta ja ovat myös nähneet paljon vaivaa siihen, että kaikki soittamiseen liittyvä tekeminen olisi mahdollisimman mielekästä.
Musiikin soittaminen ei ole mekaaninen suorite, vaan tunteiden kanavointia, läsnäoloa ja vuorovaikuttamista. Silloin kun soitto tuntuu mukavalta, se myös kuulostaa mukavalta ja samalla muodostuu hyvää fiilistä välittävä kanava soittajan ja kuuntelijan välille.
Taitava soitonopettaja osaa nopeasti tunnistaa soittonautintoa myrkyttävät asiat ja löytää niihin ratkaisut. Monelle oppilaalle kehittyminen ja itsensä ylittäminen on harrastuksen palkitsevimpia puolia ja hyvällä asenteella vaativakaan harjoittelu ei tunnu ikävältä.
Opettajan rooli kitaransoiton opetuksessa
Tunnin valmistelu alkaa usein jo oppituntia edeltävänä päivänä. Opettaja pitää kirjaa siitä, mitä oppilaan kanssa on jo soitettu ja suunnittelee ja valmistelee taitotasoon sopivaa materiaalia. Sopiva materiaali on sellaista, joka on juuri riittävän haastavaa kehittämään uusia taitoja, mutta ei kuitenkaan niin vaikeaa, etteikö harjoitusta saisi sujumaan tyydyttävästi tunnin aikana.
Opettaja aikatauluttaa soittotuntiin varatun ajan siten, että tunnilla ehditään myös kerrata aiemmin soitettuja asioita. Joskus oppilaalla on polttava tarve oppia tai käsittää joku uusi juttu ja tarvittaessa tuntisuunnitelmasta poiketaan ainakin hieman.
Jossain määrin opettaja on myös valmentajan roolissa, sillä viikoittainen tunti on vain pieni osa soittoharrastusta ja iso osa kehityksestä tapahtuu omatoimisen soittamisen myötä. Oppilaana on tärkeintä muistaa, että soitat ja kehityt itseäsi, et opettajaasi varten!
Joonas, kitaransoiton opettaja
