Kuorolaulu – laulua ja yhdessäoloa

Demon kuorot ja lauluryhmät ovat taas startanneet kesän jälkeen. Pitkien etäopetusaikojen jälkeen on ollut ihanaa päästä tapaamaan kuorolaisia kasvokkain ja kokemaan, miten hienolta kuorolaulu tuntuu, se kun ihmisäänet soivat yhteen. Näinä aikoina yhdessäolo ja yhteismusisointi ovat saaneet ihan erityisen merkityksen.

Tässä kirjoituksessa pohdiskelen kuorolaulun hyvinvointivaikutuksia ja avaan sitä, mitä Demon kuorolaulutreeneissä tapahtuu.

Kuorolaulun vaikutus hyvinvointiin

Suomi on tuhansien kuorojen maa. Eikä ihme, sillä kuoro on tiivis yhteisö, jossa voi saada musiikillisia elämyksiä, uusia ystäviä ja kehittää omia taitojaan turvallisessa ympäristössä.

Viime vuosina myös kiinnostus kuorolaulun hyvinvointivaikutuksia kohtaan on kasvanut suuresti. Kuorotutkimuksien ansiosta ymmärrämme nykyään syvällisemmin minkälaisia sosiaalisia ja psyykkisiä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia kuorolaululla on.

Kuorolaulun hyvinvointivaikutuksia ovat mm.

  • laulamisen kautta jaetut tunnekokemukset
  • stressitason alentuminen
  • sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen muodostuminen

Yhteislaulu voidaan nähdä ikään kuin sosiaalisena liimana, joka luo yhteenkuuluvuutta jopa ennalta tuntemattomien ihmisten välille.

Yhteen soivat äänet myös tuntuvat fyysisesti miellyttävältä, sillä aistimme äänet kuulon lisäksi koko kehollamme. Kehomme myötävärähtelee oman ja muiden äänien vaikutuksesta, ja ihomme voi tuntea ilmassa kulkevat ääniaallot. Kuorossa laulaminen voi olla jopa terapeuttinen kokemus.

Myös yllättäviä terveyttä edistäviä vaikutuksia on löytynyt. Nyt korona-aikana kuorolaulu on saanut ikävän leiman kohonneen tartuntariskin takia. Kuitenkin parissa tutkimuksessa kuorolaulun on huomattu jopa vahvistavan ihmisten immuunijärjestelmää immunoglobuliini A -pitoisuuksien kautta. Harvempi kuitenkaan taitaa liittyä kuoroon vain tavoitteenaan parantaa omaa immuunipuolustustaan. Kuorolaulajat ovat nimenneet itse nimenomaan musiikin sosiaaliset ja emotionaaliset ulottuvuudet merkittäväksi syyksi kuorossa laulamiseen.

Voit halutessasi lukea kuorolaulun hyvinvointivaikutuksista lisää myös Ylen uutisesta.

Aloita kuorolauluharrastus ilman pääsykokeita

Moniin kuoroihin pääsee vain pääsykokeiden kautta. Demon periaatteisiin kuitenkin kuuluu, että kaikki kuorolaulusta innostuneet ovat tervetulleita mukaan. Sen tähden pääsykokeita ei pidetä. Jokainen aloittaa harrastuksen omista lähtökohdistaan käsin ja pystyy varmasti kehittymään. Joskus minulta kysytään, että voiko kuoroon liittyä, vaikka ei ole varma laulaako puhtaasti vai ei. Kuoroyhteisö auttaa onneksi myös tässä asiassa. Kun oma ääni sulautuu osaksi kokonaisuutta, alkaa oman äänen hallinta sekä musiikillinen hahmotuskyky kehittyä. Kuorossa tehdään yhdessä myös näitä taitoja kehittäviä harjoituksia. Kun kuorokaverit laulavat vieressä rohkeasti ja varmasti, myös oma rohkeus ja sävelpuhtaus kehittyy.

No mitä siellä Demon kuorossa oikein tehdään?

Kuorolaulussa harjoitukset alkavat yleensä kehon, äänen ja tietenkin mielen lämmittelystä. Kun alkulämmittelyyn saa mukaan hyvän fiiliksen, virittyy myös mieli oikealle taajuudelle. Vuorovaikutusharjoitukset ovat myös tärkeä osa kuorojen toimintaa, jotta ryhmään saadaan hyvä yhteishenki ja kaikki pääsevät osaksi porukkaa. Popkuoroissa perehdytään populaarimusiikin eri tyylilajien lisäksi myös maailmanmusiikkiin sekä kansanmusiikkiin. Minulle on ollut aina tärkeää osallistaa myös kuorolaisia, kun valitaan laulettavia kappaleita. Usein osa vuoden ohjelmiston helmistä on löytynyt juurikin oppilaiden ehdottamana. Kappaleita harjoitellaan kuoron taitotasosta riippuen yksi- tai moniäänisesti. Laulamisen lisäksi, kuorossa oppii myös musiikin hahmotustaitoja, rytmiikkaa, ilmaisua sekä tietenkin ryhmässä toimimista, joka on etenkin lasten kuoroissa yksi keskeisistä harjoitettavista asioista.

Kuorolaulu voi auttaa esiintymisjännitykseen

Demon syys- ja kevätlukukaudet huipentuvat perinteisesti konsertteihin. Esiintymisjännityksestä kärsiville kuoro voi olla erityisen tärkeä yhteisö, jossa jännittävää tilannetta pääsee harjoittelemaan rinta rinnan muiden kanssa. Esiintymistä harjoitellaan myös tunneilla mielikuvaharjoitusten sekä esiintymisjännitystä helpottavien harjoitusten kautta. Korona-aikana suuri osa konserteista on pidetty etänä, mikä on ajanut kuoroja erilaisiin luoviin ratkaisuihin esim. etä-äänitysten ja videointien muodossa. Jos joulun alla koronarajoitukset antavat myöten, päästään palaamaan pitkästä aikaa perinteisiin lähikonsertteihin. Ainakin tämän kuoro-open kyynelkanavat saattavat olla silloin liikutuksesta vuolaana.

Kuorolaulusta henkilökohtaisiin lauluopintoihin

Oma ääni on iso osa jokaisen identiteettiä, ja henkilökohtaisille laulutunneille lähteminen saattaa tuntua jopa pelottavalta ajatukselta. Kuoroharrastuksen myötä oman äänen käyttö erilaisissa tilanteissa, niin kauniisti laulaen kuin myös heittäytyen hulluttelemaan erilaisiin ilmaisuharjoituksiin, voi tuoda rohkeutta lähteä myös yksityis- tai vaikka paritunneille. Kuorolaulu onkin toiminut monille oppilaille myös ponnahduslautana henkilökohtaisiin lauluopintoihin.

Monissa kuorossa ja lauluryhmissä on vielä tilaa uusille laulajille eli tervetuloa mukaan lapset, nuoret ja aikuiset!

Ilmoittautumaan pääset täältä.

Lähteet:

Beck, R. J., Cesario, T. C., Yousefi, A. & Enamoto, H. (2000). Choral singing, performance perception, and immune system change in salivary immunoglobulin A and cortisol. Music Perception, 18.

Clift, S. M. & Nicol, J. & Raisbeck, M. & Whitmore, C. & Morrison, I. (2010). Group Singing, Wellbeing and Health: A Systematic Mapping of Research Evidence. Unesco Observatory 2, 1.

Kreutz, G., Bongard, S., Rohrmann, S., Hodapp, V. & Grebe, D. (2004). Effects of choir singing or listening on secretory immunoglobulin A, cortisol, and emotional state. Journal of Behavioral Medicine, 27.

Louhivuori, J. & Salminen, V-M. & Lebaka, E. (2005). ‘Singing Together’: A Crosscultural Approach to the Meaning of Choirs As a Community. Teoksessa P.S. Campbell (Toim.) Cultural diversity in music education: Directions and challenges for the 21st century. Bowen Hills, QLD: Australian Academic Press.

Weinstein, D. & Launay, J. & Pearce, E. & Dunbar, R.I.M. & Stewart, L. (2016). Singing and Social Bonding: Changes in Connectivity and Pain Threshold as a Function of Group Size. Evolution and Human Behavior 37, 2.