Soinnulla tarkoitetaan kahden tai useamman sävelen ryhmää. Sointuja voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen, ja ne toimivat musiikin harmonian perustana. Kun opettelet pianosointuja, pystyt niitä yhdistelemällä esimerkiksi säestämään eri kappaleita ja helpottamaan uusien kappaleiden omaksumista.
Soinnut voidaan kirjoittaa auki nuoteilla tai merkitä sointumerkeillä. Sointumerkit ovat hyvin tehokas tapa kirjoittaa kappaleiden sointurakenne ylös ja päästä soittamisen alkuun, vaikka ei vielä lukisikaan nuotteja. Soittajan on tällöin kuitenkin tiedettävä, miten kyseinen sointu muodostetaan ja mitkä sävelet siihen kuuluvat.
Kaikkia eri sointuja ei kuitenkaan tarvitse opetella ulkoa, vaan niiden muodostamiseen on tietty systeemi, jonka käymme läpi tässä tekstissä. Kun muistat nämä vinkit hyvin ja harjoittelet sointujen muodostamista niiden avulla, huomaat pian löytäväsi minkä tahansa soinnun tuosta vain!
Kolmisoinnut: duuri ja molli
Yleisimmät sointujen ryhmät ovat duuri ja molli. Muitakin sointutyyppejä on olemassa, mutta näillä kahdella pääset hyvin alkuun ja pystyt säestämään melkeinpä minkä tahansa kappaleen.
Duurisointuja kuvaillaan yleensä iloisemmiksi ja mollisointuja taas enemmän surullisen kuuloisiksi. Kuulokuvaa voi luonnehtia monella eri tavalla, ja sama sointu saattaa kuulostaa eri tilanteissa hieman erilaisilta. Kun soitat pianosointuja, kiinnitä huomiota siihen, miltä duuri- ja mollisoinnut kuulostavat, niin opit tunnistamaan eri sointujen kuulokuvan.
Harjoitellaan seuraavaksi kolmisointujen, eli kolme säveltä sisältävien pianosointujen muodostamista. Muutamilla vinkeillä pystyt muodostamaan minkä tahansa duuri- tai mollisoinnun ilman sointukaavojen ulkoaopettelua.
C-duuri ja C-molli pianosointuina
Aloitetaan C-duurisoinnusta. Sointu saa nimensä pohjasävelestä, eli soinnun alimmasta äänestä. Tässä tapauksessa se on C. Etsi siis koskettimistolta aluksi C-sävel. (Jos kaipaat apua koskettimien nimien muistamisessa, voit lukea niistä lisää kirjoituksessa “Pianon koskettimet”.)
Kun pohjasävel C on löytynyt, aletaan rakentamaan sen päälle sointua. Saat seuraavan tarvittavan äänen hyppäämällä yhden valkoisen koskettimen yli E-koskettimelle. Viimeinen tarvittava ääni taas löytyy, kun hyppäät E-koskettimelta yhden valkoisen koskettimen yli G-sävelelle. Nyt olet löytänyt C-duurisointuun tarvittavat äänet! Soita äänet yhtä aikaa, ja kokeile myös soittaa niitä eri aikaan eri järjestyksessä. Kuulostele, miltä duurisointu kuulostaa.
Muodostetaan seuraavaksi C-mollisointu. Pidä muuten kaikki äänet samoina, mutta pudota keskimmäinen E-sävel puolisävelaskelta alaspäin mustalle koskettimelle. E muuttuu siis Es-säveleksi. Pieni muutos keskimmäisessä äänessä siis muuttaa soinnun molliksi tai duuriksi. Soita mollisointu painamalla koskettimet alas yhtä aikaa ja kokeile myös soittaa ääniä vuorotellen. Kuulostele, miltä mollisointu kuulostaa. Kokeile myös soittaa duuri- ja mollisointuja vuorotellen ja kuuntele niiden eroja.
Sointumerkeillä soittaessa duurisointu merkataan kirjoittamalla pohjasävel isolla kirjaimella (esim. C). Mollisointu taas merkataan kirjoittamalla pohjasävel isolla ja lisäämällä perään pieni m-kirjain (esim. Cm).
Duuri- ja mollisointujen mudostaminen pianosointuina
Nyt kun sinulla on tiedossa esimerkit sekä duuri- että mollisoinnuista, katsotaan, miten voit muodostaa pianosointuja eri koskettimilta.
Tiedämme siis, että tarvitsemme sointuun pohjasävelen, ja että keskimmäinen ääni päättää soinnun laadun. Voimme siis etsiä minkä tahansa soinnun pohjasävelestä muistamalla, kuinka monta kosketinta jää sointusävelten väliin. Helpoin tapa tähän on laskea sävelten väliin jäävät mustat ja valkoiset koskettimet.
Esimerkiksi C-duurisoinnussa C- ja E-sävelen väliin jää kolme kosketinta, kun lasket sekä mustat että valkoiset koskettimet. E- ja G-sävelten väliin jää taas vain kaksi kosketinta. Tämä rakenne toistuu kaikissa duurisoinnuissa, eli duurisoinnun kaavaksi voi ajatella 3+2.
Kokeillaan seuraavaksi muodostaa D-duurisointu. Koska soinnun nimessä on D, on se sointumme pohjasävel. Aloita siis etsimällä D-kosketin. Laske seuraavaksi kolme kosketinta ylöspäin ja paina niistä seuraava kosketin pohjaan. Muista huomioida sekä mustat että valkoiset pianon koskettimet! Tällä laskutavalla päädyt Fis-koskettimelle. Viimeisen äänen saat laskemalla Fis-äänestä kaksi kosketinta ylöspäin ja painamalla A-sävelen pohjaan.
Palataan seuraavaksi mollisointuun. Kun laskemme sointusävelten väliin jäävät koskettimet samaan tyyliin, niin huomaamme, että C- ja Es-sävelten väliin jää kaksi kosketinta. Es- ja G-sävelten väliin jää taas kolme kosketinta. Mollisointujen kaava on siis 2+3, eli toisinpäin kuin duurisoinnussa.
Harjoitellaan mollisointujen muodostamista muodostamalla F-mollisointu. Aloitetaan etsimällä soinnun pohjasävel F. Kun sävel on löytynyt, voimme etsiä seuraavan äänen laskemalla kaksi kosketinta ylöspäin ja painamalla pohjaan niitä seuraavan koskettimen, joka on As. Keskimmäisestä äänestä lähdemme laskemaan kolme kosketinta ylöspäin ja pääsemme C-sävelelle.
Näistä esimerkeistä huomaat, että pianosoinnut käyttävät sekä mustia että valkoisia koskettimia. Sointujen pohjasävelkin voi olla musta kosketin. Monesti keskimmäinen sävel on tällöin valkoinen kosketin, mutta on myös sointuja, joissa on pelkästään mustia koskettimia. Tällä laskutavalla löydät kuitenkin automaattisesti tarvittavat sävelet, joten mustien ja valkoisten koskettimien järjestyksestä ei kannata hämääntyä, vaan luottaa laskutapaan.
Harjoitteluvinkkejä pianosointujen muodostamiseen
- Soita pianosointuja seuraavilla sormituksilla: oikea käsi 1-3-5 tai 1-2-4 ja vasen 5-3-1 tai 4-2-1.
- Harjoittele sointujen soittamista molemmilla käsillä ja pianon eri kohdista.
- Harjoittele sointujen muodostamista eri ääniltä ja toista useita kertoja. Pikkuhiljaa alat löytämään pianosoinnut nopeammin ja automaattisesti.
- Kun soitat soinnun oikealla kädellä, voit kokeilla soittaa soinnun pohjasävelen vasemmalla kädellä samaan aikaan. Tällä tavoin harjoittelet pianosointuja säestämistä varten.
- Kun soitat koko soinnun, kuuntele tarkasti, että kaikki äänet soivat samaan aikaan. Tämä voi aluksi tuntua hankalalta, mutta se helpottuu harjoituksen myötä. Pidä käsi ja sormet pyöreänä ja laske ranne rennosti alas, niin soinnun soittaminen helpottuu.
- Soita myös sointuja yksi ääni kerrallaan. Kokeile myös vaihtaa alimmalta ylimmälle äänelle ja takaisin.
- Kun harjoittelet pianosointujen soittamista, muista myös kuunnella sointuja tarkasti. Näin opit tunnistamaan sointujen kuulokuvan.
Näillä vinkeillä pääset pianosointujen soittamisen alkuun. Lisää vinkkejä sointujen soittamiseen löydät esimerkiksi Youtubesta. Myös soittotunnit ovat erinomainen tapa päästä sointujen soittamisen alkuun ja saada yksilöllistä palautetta ja tukea soittamiseen.
